» Etusivu » Rönkkö-tietoa » Varhaisimmat maininnat Rönköistä

Varhaisimmat maininnat Rönköistä (Juha Rönkkö)

Vuoden 1664 verontarkastus maakirjassa Rönkköjen sanotaan asuvan Laurinlammin rannalla. Tämä maakappale mainitaan vuoden 1561 verollepano maakirjassa arviokuntaan n.o 1758 kuuluvaksi. Vuonna 1664 siellä on 8 erillistä taloa joista Rönkköjen omistamia viisi. Rönkköjen omistamat maat löytyvät vuoden 1561 verollepano maakirjasta numelolla 1786, lukuun ottamatta edellä mainittua Laurinlammin rantaa, joka kuului vuonna 1561 Lauri Lukkariselle. Numeron 1786 omisti Lauri Ikonen ja Pekka Parkattinen. Niin sanotun 25 vuotisen sodan aikana molemmat arviokunnat hävitettiin ja omistajat surmattiin. Olojen rauhoituttua Stolbovan rauhan jälkeen vuonna 1617 Rönköt tulivat yhdessä Ryhästen, Kainulaisten ja Pölhästen kanssa asumaan näille vanhoille asuinpaikoille Sonkajärven kylään.

Suvun kantaisänä voidaan pitää Antti (Laurinpoika) Rönkköä. Hänet mainitaan vuonna 1624 ns. myllytulliluettelossa. Se mistä Rönköt tulivat Sonkajärvelle ei ole käynyt selville. Antti lienee syntynyt n.1575 ja kuollut n.1641. Hänen isänsä Lauri lienee syntynyt n.1540-1550.

Vanhin tunnettu asiakirja maininta Rönkkö nimestä löytyy vuodelta 1572 Pyhäjärven (Ol) Mäkikylästä jonne seppä Niilo Laurinpoika Rönkkö perusti talon. Tosin hänet mainitaan jo vuonna 1570 nimellä Nils Smedh eli Seppä Niilo. Hän on Sonkajärven Laurin kanssa suunnilleen saman ikäinen ja näin ollen he voisivat hyvinkin olla veljeksiä.

Myöhemmin 1600 luvulla suku leviää sitten itään ja pohjoiseen jolloin Rönkköjä tavataan mm. Pielisjärvellä, Rantasalmella, Tohmajärvellä, Kiteellä, Heinävedellä, Muhoksella ja Oulussa.